Kissan kanssa Norjaan, road trip kissan kanssa

Suunnitteilla road trip Lapin kautta kissan kanssa Norjaan, mutta se mietityttää? Mitä alku suunnittelua se vaatii ja entä pitkät automatkat?Houkuttaako ajatus road tripistä kissan kanssa? Ehkä suomen Lappiin tai jopa Norjaan saakka? Se on helposti toteutettu seikkailija kissasi kanssa!

Me kävimme Dalin kanssa viime vuoden elokuussa tekemässä melko pitkän Road tripin helsingistä Lappiin ja Ruotsin kautta Norjaan, sekä Saimaan kautta takaisin Helsinkiin. Retkeen kuului patikointia vuorilla, kalastamista, patikointia metsissä, nukkumista mini pakussa ja ruuanlaittoa trangialla. Ja se oli Dalin ensimmäinen pitkä automatka, sekä ensimmäinen ulkomaan matka.

Alkuun jännitti tuo pitkien automatkojen ihanuus, koska meillä ei rakastettu autoa. Mutta huoli oli turha, koska Dali tottui pitkiin automatkoihin jo muutamassa päivässä, sekä autosta muodostui sille toinen koti ja turva satama.

Kissan kanssa Norjaan on siis mahdollista ja sille kannattaa uhrata ainakin ajatus, jos muuten aihe kiinnostaa. Mitä siis kissan kanssa Norjaan vaatii:

Dali the adventure cat ja Norjan Road trip

Olimme suunnittelemassa toista reissua Norjaan, mutta tällä kertaa haaveilin kissan ottamisesta matkaan mukaan. Suurin ongelma tulisi olemaan pitkät automatkat ja pelko karkaamisesta pitkällä kotoa, mutta tiesin että ne olisi selätettävissä. Dali oli saanut jo pentuna rokotukset ja passin, koska tiesin että se tulisi matkaamaan mukanamme Suomeakin pidemmäs. Norjaan siis vaaditaan lemmikkieläin passi ja Suomessa annettavien perusrokotusten ja sirun lisäksi myös raivotautirokote.

Ostin varalta myös gps paikantimen automatkoja varten, koska yleisin syy kissan karkaamiseen on auton ovien kautta. Paikantimia valmistaa muunmuuassa https://tractive.com/ . Pakkasin mukaan myös erillisen kaulapannan, jonka saisi kiinni valjaisiin, lisävarmistusta antamaan. Tämä oli iltoja varten, jolloin kokataan ulkona ja kissa on kiinni narussa. Mustaa kissaa kun olisi mahdotonta löytää pimeästä metsästä, vaikka se ei olisikaan vielä koskaan karannut. Pakkasin myös kissalle tuulitakin, tuulisia vuori vaelluksia ja sateita ajatellen, sekä lämpimän takin autossa nukuttuja kylmiä öitä ajatellen.

Muut huomioitavat pakkaukset olivat ruoka, juoma ja kissanhiekka laatikkoineen. Viimeinen oli lähinnä pitkiä automatkoja varten, koska Dali on tottunut tekemään tarpeensa ulos. Mutta kuitenkaan se ei tee asioita mihin vain, jolloin hiekkalaatikko matkalla nopeuttaa ajon aikana iskevään hätään.

No entäs se automatka sitten kissan kanssa?

Dali oli tottunut julkisten käyttäjä jo pennusta, mutta pitkiin auto matkoihin ei oltu totuttu, koska auto meille tuli vasta myöhemmin. Kissa ilmoitti vihaavansa automatkailua yleensä siinä tunnin jälkeen, mouruamalla kuin palosireeni ja sehän hieman häiritsee ajamista. Tämä aiheutti hieman harmaita hiuksia siitä, että tottuisiko kissa pidempään ajoon. Helsingistä Lappiin oli aikataulujen takia ajettava päivässä, muut matkat olisivat hieman lyhyempiä.

Dali oli osoittanut jo pentuna suurta sopeutuvuutta ja tiesin että toistoilla se tottuu mihin vain. Alkoi siis Dalin totuttelu autoon ja sinä aikana teimme myös viikonloppu retken Hangon maisemiin. Vaikka matkan alkaessa kissa ei ollut tottunut vielä täysin pitkiin ajo matkoihin, oli aika aloittaa retki, jonka alkupäivänä piti pitää paljon jaloittelu taukoja, karvaisen kaverin takia.

Noin kaksi päivää meni siihen että Dali lopetti autossa maukumisen. Se tottui siihen että automatka tarkoittaa aina jotain kivaa ja lopulta se pääsee ulkoilemaan tunneiksi. Nykyään automatkat menevät täydellisesti, eikä kissa tai omistaja joudu stressaamaan tilannetta. Matkasta oli siis muutakin hyötyä.

Kissa mukana patikoimassa

Dali oli siis jo tottunut patikoija ja kilometrejä takana useampia. Jo passia hankkiessa eläinlääkäri tokaisi että kyllä tällä kissalla on täydellisen pitkät jalat patikointia ajatellen. Se kulki mukana mallikkaasti ja aiheutti hämmennystä ja hilpeyttä vastaantulijoissa. Muutaman turistin valokuvankin dali pääsi. Mutta yllätyksenä meille tuli Norjan tuuli.

Dali ei ollut moksiskaan perus tuulesta, mutta sen yltyen todella kovaksi huomasi siinä jännityksen merkkejä ja silloin kissa halusikin päästä reppuun turvaan. Myös liian avarat paikat kuljettiin repun suojassa tai sylissä.

Yksi erilainen hetki tuli myös Kuusamossa, kun olin päättänyt lähteä kahdeksan kilometrin patikkaretkelle kahdestaan Dalin kanssa, miehen jäädessä kalastamaan. Alkuun kissa oli aivan hämillään, kun omistajat lähtevät eri suuntiin joten alku lähtöön meni hetken aikaa. Ehkä noin viiden kilometrin jälkeen Dali lyö täysin vastaan liikkumista ja lähtee vetämään takaisin sinne mistä ollaan tultu. Tässä kohtaa huomaan että se selkeästi pelkää jotain, mitä vastassa on. Kissa reppuun ja päästän sen taas ulos ehkä kilometri ennen autoa. En tiedä mitä kissa vaistosi matkalla, mutta tämä on tapahtunut myöhemminkin muutamia kertoja. Ensimmäisenä rupesin silmäilemään karhuja näköpiiristä, muta tiedä sitten. Ottaako kissoista aina selvää.

Osa kahden viikon reissusta oli kylmää ja sateista, jolloin kissan lisä vaatetuksesta oli hyötyä. Dali ei yrittänyt kertaakaan karata, mutta ei niistä lisä varmistuksista haittaakaan ollut ja se sai nauttia ulkona olosta kaikki päivät. Sisätiloissa olimme vain silloin kun nukuimme pakettiauton takana, ajoimme autoa tai kävimme muutaman kerran kahvilassa. Tästä syystä pelkäsinkin enemmän sitä, että miten se tottuu taas sisällä oloon. Vaikka ulkoilemme paljon, ei se riittäisi näihin määriin mitenkään.

Ja lopulta reissut päätyvät takaisin kotiin

Takaisin tultuamme kotona olo aiheutti hieman hämmennystä kissalle ja Dali mourusikin ulos melko paljon. Mutta tottui normaaliin rytmiin taas suhteellisen hyvin. Nyt tänä kesänä huomasikin että ulkoilua oli syytä lisätä pikkuhiljaa enemmän, jotta Dali jaksaa kävellä taas pidempiä patikkaretkiä. Eihän eläimetkään omaa huippu kuntoa, jos ne eivät harjoita liikuntaa tarpeeksi? Toisaalta myös arkuuskin lisääntyy, jos ei pysty tarjoamaan tasaisesti aktivointia stressiherkkyyteen, vaikka eihän Dali vieläkään arka tai erityisemmin stressiherkkä ole.

Reissu oli mahtava ja oli upeaa huomata kuinka hienosti Kissan saa totutettua pidempiin matkoihin. Toki se ei kaikilla toimi ja aina on syytä tutkailla omaa lemmikkiään ja sitä miten se tottuu asioihin. Kuinka mahtavaa oli jakaa ne upeat maisemat, auringonlaskut ja se ulkoilun ihanuus oman lemmikin kanssa, jos vaihtoehtona on sisällä nököttäminen vuodesta toiseen.